Madot kissan suolistossa saattavat kuulostaa pelottavalta, mutta etenkin ulkokissoilla matotartunta on varsin tavallista ja aikuisella kissalla harvoin vakavaa. Matojen hoitoon ja matotartunnan ennaltaehkäisyyn on olemassa myös toimivia lääkkeitä. Suomessa kissojen tavallisimmat matotartunnat ovat heisimato ja suolinkainen.
Heisimato
Heisimato (c) CDC Division of Parasitic Diseases
Taenia taeniaeformis on suomalaisilla kissoilla yleinen sisäloinen. Loinen voi kasvaa jopa yli puolimetriseksi, mutta mikäli niitä on suolessa useampia, niiden pituus jää lyhyemmäksi. Lemmikki saa tartunnan syömällä loisen toukkia sisältävän jyrsijän, esimerksi rotan tai hiiren.
Koiran heisimatoa (Dipylidium caninum) esiintyy myös kissalla. Tartunta ei ole Suomessa yleinen, sillä väli-isäntinä toimivat kirput ja väiveet ovat täällä harvinaisia. Koiran heisimato voi tarttua myös ihmiseen, jos esimerkiksi lapsi saa suuhunsa kirppuja.
Heisimatotartunnan oireet
Lievä tartunta on usein oireeton, joskin jaokkeiden liikkuminen saattaa aiheuttaa kissan peräaukon kutinaa, jota kissa voi pyrkiä lievittämään peräpäätään nuolemalla. Madosta irronneita jaokkeita saattaa myös löytyä eläimen peräpäästä tai ulosteesta. Heisimadon jaokkeet muistuttavat riisinjyviä ja sisältävät madonmunia. Merkittävämmässä tartunnassa kissalle tulee usein tulee ripuli, jota seuraa ummetus. Kissan vatsa turpoaa, paino saattaa laskea ja kissa muuttuu apaattiseksi.
Suolinkainen
Suolinkainen (c) CDC Division of Parasitic Diseases
Kissan suolinkainen (Toxocara cati) on 3-12 senttimetriä pitkä, vaalea ja nuolimainen sukkulamato. Aikuinen suolinkainen elää kissan ohutsuolessa ja munii suoleen.
Kissanpennut saavat suolinkaistartunnan emonmaidon välityksellä tai munien saastuttaman ympäristön välityksellä. Iän myötä lemmikin vastustuskyky suolinkaistartuntaa vastaan lisääntyy.
Aikuiset eläimet voivat saada tartunnan suoraan syömällä suolinkaisen munan tai esimerkiksi suolinkaistartunnan saaneen hyönteisen, jyrsijän tai linnun.
Suurin osa suolistoon päätyneistä toukista vaeltaa muualle elimistöön ja koteloituu sinne lepovaiheeseen. Tiineillä nartuilla nämä kudostoukat kuitenkin aktivoituvat suunnilleen 42. tiineysvuorokauden tienoilla ja lähtevät jälleen vaeltamaan maitorauhaskudokseen, josta ne siirtyvät emonmaidon välityksellä kissanpentuihin.
Käytännössä kannattaa olettaa, että kaikilla kissanpennuilla on suolinkaistartunta. Sen hoitamiseksi olisi ensisijaisen tärkeää noudattaa pennuille tarkoitettua tiuhaa loishäätöaikataulua, sekä aloittaa emon loishäätö suolinkaisiin tehoavalla lääkkeellä jo juoksuaikana, sitten n. 10 päivää ennen synnytystä.
Suolinkaistartunnan oireet
Lievä tartunta on aikuisella kissalla usein oireeton. Vakavan tartunnan saaneet pennut voivat syntyä ennenaikaisesti tai kuolla jo muutama päivä syntymän jälkeen. Kissanpennulla tartunta aiheuttaa yleensä pennun kasvun hidastumista, sekä ruuansulatuskanavaoireita (vatsan turvotusta, ripulia ja oksentelua) sekä karvan kiillottomuutta ja yleiskunnon heikkenemistä.
Hakamadot
Hakamato (c) CDC Division of Parasitic Diseases
Hakamadot ovat Suomessa harvinaisempia kuin suolinkaiset, ja niitä esiintyy useimmiten vain villinä elävillä kissoilla. Kissa voi saada tartunnan munien saastuttamasta ruohosta tai vedestä.
Kissat saavat hakamatotartunnan syömällä tartuntakykyisen toukan. Joidenkin lajien toukat tunkeutuvat elimistöön myös suoraan ihon läpi. Osa toukista voi jäädä ”lepäämään” lihaksiin ja aktivoitua myöhemmin, yleensä naaraseläimen tiineyden aikana. Tällöin toukat saattavat tarttua pentuihin jo ennen niiden syntymää tai syntymän jälkeen emon maidon välityksellä.
Kissa voi saada tartunnan myös syömällä tartunnan saaneen jyrsijän. Hakamatotartunta on merkityksellinen ennen kaikkea pennuille ja nuorille eläimille, sillä aikuisille kehittyy vastustuskyky hakamatotartuntoja vastaan.
Tarttuminen ihmiseen
Suolinkaiset voivat tarttua myös ihmiseen ja aiheuttaa VLM-syndrooman (viskeraalinen larva migrans). VLM-syndroomaa esiintyy lähinnä pienillä lapsilla, jotka ovat saaneet suuren määrän suolinkaisen munia suuhunsa ja sitä kautta elimistöönsä. Tartunta aiheuttaa kuumeilua, keuhkotulehdusta, maksan suurentumista ja jopa aivokuumetta. Yksittäiset toukat voivat vaeltaa silmään ja silmän sokeutumisen (ocular larva migrans).
Koiran heisimato voi tarttua myös ihmiseen, jos esimerkiksi lapsi saa suuhunsa kirppuja. Lemmikkien loishäätö on siis myös ihmistartuntojen ehkäisemiseksi tärkeää.
Miten matoja vastaan suojaudutaan?
Sisäkissalle suolinkaisiin
- Axilur
tabletit tai rakeet, annetaan kolmena perättäisen päivänä
- Mirrix
- Drontal
- Flubenol
Ulkokissalle suolinkaisiin ja kapeaan heisimatoon
- Axilur
- Droncit
- Drontal
- Flubenol
Kissa syö raakaa järvikalaa
- edellisen lisäksi matolääke lapamatoon
- Droncit
- Droncit
Tiineelle tai imettävälle kissalle
- Axilur
- Flubenol
Matkustava- tai tuontikissa
- Matolääke hakamatoihin ja ekinokokkiin sekä suolinkaisiin ja kapeaan heisimatoon
- Drontal
- Drontal
Kuinka usein madotus tulisi suorittaa?
Ulkokissat tulisi madotetaan 4 kertaa vuodessa, lääkevalmistetta välillä vaihdellen.
Sisäkissa suositellaan madotettavaksi 1-2 kertaa vuodessa.
Matolääkkeen antaminen
Kissan madotus (c) SMN
Toiset kissat saa helposti syömään tabletteja tai tahnaa (oraalipastaa), toisille syöttäminen voi olla haastavampaa. Kissa kannattaa totuttaa jo pennusta siihen, että sen suu ja hampaat tarkastetaan säännöllisesti. Tällöin lääkintäkin sujuu yleensä helpommin.
Pidä kissaa sylissä, ja avaa varovasti suu peukalolla ja etusormella. Pudota tabletti suuhun ja pidä päätä kevyesti yläasennossa. Sulje kissan suu ja anna sen nielaista tabletti. Kissan kurkun kevyt hierominen saattaa edesauttaa nielemistä. Usein kissa saattaa muutaman kerran sylkeä tabletin ulos, mutta kärsivällisyys palkitaan.
Jotkut tabletit on helppo puolittaa, jolloin pienemmät palat on helpompi syöttää kissalle. Tabletin antamiseen on olemassa erityisiä pinsettejä/ruiskuja, joilla tabletin saa työnnettyä syvemmälle kissan suuhun.
Tahnan syöttäminen lääkepakkauksen ruiskun kanssa sujuu yleensä helpommin. Toimenpide on muuten samanlainen kuin pillerin kanssa, mutta lääkkeen sijaan suuhun työnnetään ruisku, josta puristetaan tahna kissan suuhun.
Jos kissa hermostuu lääkkeitä annettaessa, voi sen laittaa toimenpiteen ajaksi pyyhkeen sisään. Tällöin se ei pääse raapimaan ja liikkumaan, ja lääkkeiden antaminen sujuu helpommin. Lääkkeen voi myös kätkeä kissan lempiruuan tai erityiseen eläinlääkäriltä ostettavaan hyvänhajuiseen massan sekaan.
Lähteet
http://www.verkkosivuapteekki.fi/kissanomaapteekki/Matolaeaekkeet/Kissan-madotus
http://www.orionvet.fi/sisaloiset
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
- Kissan leikkaus – kastrointi ja sterilisaatio
Kissan leikkaamisesta on sille terveydellistä hyötyä, ja lisäksi leikatun kissan kanssa on helpompi elää. Lue kaikki kissan kastroinnista ja sterilisaatiosta täältä.
- Kissan rokotukset
Mitä vastaan kissan rokotukset suojaavat? Milloin ne tulisi ottaa ja ovatko ne välttämättömiä? Lue täältä kaikki mitä tarvitset tietää kissan rokotuksista!
Meillä ei riitä ulkokissoille 4 lääkitystä vuodessa .Joka toinen kuukausi madotus tarpeellista tehdä. Muuten sairastuuvat matoihin.
Rupee yskiin niinkuin keuhkotautinen ja silmät rähmiin.
Etsin tietoa heisimadosta/lapamadosta, jota tietoa, ikävä kylläkin, teiltä ei löydy.
Hei ja kiitos kommentista!
Tässä artikkelissa on tietoa heisimadosta, heisimatotartunnan oireista sekä lääkityksestä. Minkälaista tietoa vielä kaipaisit?
Kunnon kuvia kaipaan. Kissallani on valkoisia noin 3-5 mm leveä ja noin 0.5-1,5 cm pitkiä valkoisia litteitä matopätkiä peräpäässä, jotka hieman kiemurtelevat ja ovat hieman paksumpia keskiosassa. Onko se heisimato? Olen yrittänyt häätää jo useampaan kertaan, käynyt eläinlääkärillä, mutta nyt ilmstyi taas näitä vaikka on vain noin 3 -4 viikkoa viime kuurista.
Kiitos. Hyvä ja kattava tietopaketti kissan madotuksesta.
Kiitos palautteesta!
Entä kissan madottaminen, joka ei anna ottaa syliin. Kissaa voi silittää, mutta jos ottaa syliin puree ja raapii.
Entä mistä näitä tuotteita pystyy ostamaan? löytyykö perusapteekeista? Ja mikä tuote on paras sisäkissalle, jolla ei epäillä tartuntaa vaan madotetaan vain suojan tehostamiseksi?
Kuinka erottaa kapean ja leveän heisimadon? Jos mato on litteä ja n.1-2mm leveä niin lie kyseessä kapeaheisimato? Tarttuuko koiriin ja kuinka usein tarviaisi vaihtaa koko hiekkalaatikon sisältö,makuupaikkojen päälliset ja kuinkas ulkotarhan siivous? Milloin järkevintä tehdä?
Miten tuo Droncit ei tehoa sisäkissan suolinkaisiin? Kun taas ulkokissalle tehoaa?
Droncit vet 50 mg pakkauksessa lukee että käyttö, heisimatojen häätö suolinkaisista ei mainita.
Useammastakin apteekista yrittänyt ostaa suolinkaisiin häätöä mutta eivät tiedä mitään, Droncit vet on ollut ainoa mitä on saatu ostettua, kun vielä tietäisi tehoaako se?
Pitääkö emokissa madottaa samalla kun pennut 3,4,6,jne vkolla. Jos ei ulkoile, tai jos ulkoilee.
Kunnon kuvia kaipaan. Kissallani on valkoisia noin 3-5 mm leveä ja noin 0.5-1,5 cm pitkiä valkoisia litteitä matopätkiä peräpäässä, jotka hieman kiemurtelevat ja ovat hieman paksumpia keskiosassa. Onko se heisimato? Olen yrittänyt häätää jo useampaan kertaan, käynyt eläinlääkärillä, mutta nyt ilmstyi taas näitä vaikka on vain noin 3 -4 viikkoa viime kuurista.