Rokottamisen tarkoituksena on suojata kissa erilaisia tarttuvia tauteja vastaan. Rokotuksessa kissalle annetaan tapettuja tai eläviä mutta heikennettyjä viruksia, jotka aktivoivat kissan oman immuunipuolustusjärjestelmän tuottamaan vasta-aineita virussairauksia vastaan.

Rokotuksilla ylläpidetään myös laumaimmuniteettia, jotta vaaralliset tarttuvat taudit eivät pääsisi yleistymään. Suomessa suositellaan kaikkien kissojen rokottamista kissaruttoa ja kissaflunssaa vastaan.

Kissarutto

Kissarutto on kissoissa esiintyvä, erittäin tarttuva feline panleukopenia -parvoviruksen aiheuttama tauti. Sen itämisaika on 2–10 vuorokautta. Kissarutto tarttuu eritteiden kautta, ja syntymättömät pennut voivat saada sen emoltaan. Koska tauti tarttuu helposti, tulisi tartunnan saanut kissa eristää välittömästi muista kissoista.

Kuolleisuus kissaruttoon on suuri, ja rokottaminen on ainoa suojautumiskeino sitä vastaan. Rokotteet antavatkin erittäin hyvän suojan virusta vastaan. Mikäli kissa selviytyy kissarutosta hengissä, se saa elinikäisen suojan sitä vastaan.

Kissaruton oireet

Kissaruton oireisiin kuuluu oksentelu ja ripulointi. Kissasta tulee apaattinen, eikä ruoka maistu. Kohdussa tai pian syntymän jälkeen saatu tartunta voi vaikuttaa keskushermostoon johtaen aivovaurioon. Se ilmenee liikehäiriöinä kuten haparoivana liikkumisena, kaatuiluna ja vapinana.

Kissaflunssa

Kissaflunssaksi sanotaan kissan ylempien hengitysteiden tulehdusta, joka voi johtua kissan herpes- tai kalikiviruksesta. Kissaflunssa on erittäin yleinen tauti kissoilla ja tartuntamahdollisuus on olemassa kaikkialla siellä missä on tai on ollut lähiaikoina kissoja. Kissat voivat tartuttaa myös oireettomina, ja kerran sairastunut kissa saattaa kantaa loppuelämänsä virusta elimistössään.

Kissa, jolla virus on elimistössään, ei ole tartunnanaiheuttaja jatkuvasti, mutta tauti saattaa puhjeta uudestaan esim. stressin seurauksena. Kissaflunssan osalta rokotesuoja on melko hyvä, vaikka kissaflunssa voi aiheutua monien viruskantojen kautta. Niissä tapauksissa, joissa rokote ei anna täyttä suojaa tautia vastaan, tauti yleensä sairastetaan lievempänä, jos rokotesuoja on olemassa.

Kissaflunssan oireet

Herpesvirustartunnan oireita ovat kuume, syömättömyys, aivastelu ja yskä. Virus voi aiheuttaa keskenmenon tiineelle kissalle, joten myös narttukissojen rokotuksista tulee huolehtia, etenkin jos aiotaan teettää pentuja. Kalikivirustartunnan oireita ovat ylempien hengitysteiden oireet, keuhkotulehdus, haavainen suutulehdus ja jopa suolistotulehdus tai niveltulehdus. Silmien sidekalvontulehdusta ja sierainvuotoa esiintyy usein.

Kissaflunssa ei yleensä ole vaarallinen aikuiselle kissalle, sen sijaan alle 16-viikkoiset kissanpennut sairastuessaan voivat saada huomattavasti aikuista kissaa pahempia oireita. Vanhalle kissalle, jolla vastustuskyky on heikentynyt, voi sairastuminen olla kohtalokasta.

Rabies eli vesikauhu

Vesikauhu tai raivotauti eli rabies on aivotulehdukseen johtava virustartunta. Se siirtyy ihmiseen sairaan eläimen pureman välityksellä. Suomi on ollut virallisesti vuodesta 1991 raivotautivapaa maa, mutta ulkomailla matkustaville kissoille rabiesrokotus on tarpeen. Suomessa ei nykyisin vaadita kissanäyttelyihinkään rabiesrokotusta.

Vesikauhun oireet

Nimensä vesikauhu on saanut siitä, että jokainen yritys juoda vettä tai muuta nestettä aiheuttaa nielun lihaksissa erittäin kivuliaan kouristuksen. Kissa voi olla ärtynyt, levoton ja hyökkäillä esineiden, eläinten tai ihmisten kimppuun purren niitä raivokkaasti.

Käyttäytymisen muutokset voivat olla kohtauksittaisia. Oireet voivat olla myös vaikeammin havaittavissa, ja eläin muuttuu lähinnä syrjäänvetäytyväksi. Kummassakin tapauksessa taudin edetessä kissalla ilmenee nielemisvaikeuksia, alaleuka ja silmäluomet roikkuvat ja lopulta eläin halvaantuu kokonaan.

Jos taudinkulkua ei estetä rokottamisella heti pureman jälkeen, kuolema on käytännöllisesti katsoen väistämätön jonkin ajan kuluessa oireiden alkamisesta.

Kissanpennun rokotus

Kissanpennut saavat n. 10% tarvitsemistaan vasta-aineista emoltaan ennen syntymää, loput vasta-aineet pentu saa emon ternimaidosta. Näiden vasta-aineiden avulla pentu saa tarvitsemansa suojan ensimmäisten viikkojen ajaksi. Samalla ne kuitenkin myös estävät pennun oman vasta-ainetuotannon käynnistymistä, ja siten myös rokotteiden kautta saadun suojan muodostumista. Tästä syystä kissan rokotukset aloitetaan yleensä vasta silloin, kun kissa on 12 viikon ikäinen.

Jos pentu ei ole saanut ternimaitoa ensimmäisen 4-6 tunnin aikana syntymästään, on syytä aloittaa pentueen rokotusohjelma mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kissan tulee olla terve ja madotettu ennen ensimmäistä kissan rokottamista. Kissan rokotus uusitaan 4 viikon kuluttua, kun kissa on 16 viikon ikäinen. Toisen tehosterokotuksen kissa saa vuoden ikäisenä.

Raivotautirokotteen kissa saa ensimmäisen kerran aikaisintaan 16 viikon ikäisenä ja raivotautirokote uusitaan vuoden iässä. Raivotautirokotetta ei suositella annettavaksi samanaikaisesti perusrokotusten yhteydessä.

Odottavan kissan rokotus

Tiineenä oleva naaraskissa voidaan rokottaa, silloin tosin on varmistuttava siitä, että rokotus tehdään tapetulla rokotteella. Siksi on tärkeää mainita eläinlääkärille kissan tiineydestä. Jos halutaan varmistaa ehdottoman hyvä vasta-ainesuoja myös tuleville pennuille, voidaan tiineenä oleva kissa rokottaa vielä 2-4 viikkoa ennen synnytystä uudestaan. Tällä pyritään varmistamaan emon ternimaidon mahdollisimman suuri vasta-ainepitoisuus.

Näyttelykissan rokotukset

Kansainvälisten näyttelyiden on täytettävä seuraavat ehdot:

• Kissat ovat kansallisten määräysten mukaisesti eläinlääkärin rokottamia kissaruttoa ja kissanuhaa vastaan ja ne ovat saaneet tarpeelliset tehosterokotukset viimeistään 15 päivää ennen näyttelyä.
• Rokotteen voimassaoloajan pitää olla merkittynä eläinlääkärin toimesta kissan lemmikkieläinpassiin tai rokotustodistukseen.
• Rabies-rokotus kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

SRK (Kansallinen osa)

• Kissalla on oltava eläinlääkärin merkinnän mukaan voimassaoleva kissarutto- ja kissanuharokotus. Rokotteiden tehostaminen ja voimassaolo rokotteen valmistajan ohjeistuksen mukaan.
• Kissanuharokotus on tehostettava vuosittain. Ensimmäisen kerran annettu kissanuharokotus on voimassa vasta toisen rokotuskerran jälkeen (perusrokotus).
• Suomessa näyttelyissä ei vaadita Suomessa rekisteröidyiltä tai rabiesvapaista maista tulevilta kissoilta raivotautirokotusta (rabies). Mikäli kissalle annetaan rabies-rokotus, on se otettava viimeistään 15 vrk ennen näyttelyä. Uusintarokotus voidaan ottaa vaikka näyttelyä edeltävänä päivänä, edellyttäen että edellinen rokotus on voimassa

Lähde: Suomen kissaliitto

Rokotusten haittavaikutukset

Vaikka haittavaikutukset ovat harvinaisia, rokotteiden käyttöön liittyy aina niiden mahdollisuus. Useimmiten oireet menevät ohi itsestään parin päivän sisällä.

Tunnettuja haittavaikutuksia ovat kuumereaktiot, huonovointisuus, paikalliset oireet kuten kutina ja turvotus pistoskohdassa, kipu ja osittain allergiset reaktiot. Rokotetuilla eläimillä todetaan yleisesti lyhytaikaista kuumetta rokottamisen jälkeen, lisäksi voi esiintyä ruokahaluttomuutta, levottomuutta, ripulia ja oksentelua.

Milloin kissa tulisi rokottaa?

Kissojen rokotustarve vaihtelee suuresti kissan käytön, ympäristön ja kissapopulaation mukaan. Sisäkissa, joka ei käy koskaan ulkona ei tarvitse yhtä laajaa rokotesuojaa kuin ulkokissa tai jalostuskissalan kolli. Penturokotuksen jälkeen annetaan tehosterokotuksia 1-3 kertaa vuodessa eläinlääkärin arvion mukaisesti.

Jos kissan perusrokotus on jäänyt hoitamatta, tai edellisestä rokotuskerrasta on huomattavan pitkä aika, suositellaan että 3-4 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta annetaan tehosterokotus ja tämän jälkeen uusintarokotukset vuosittain.

Rokotuksen hinta

Rokotus maksaa n. 40-70 € riippuen paikkakunnasta ja eläinlääkäristä. Pääkaupunkiseudulla hinnat ovat korkeampia kuin pohjoisessa ja pienemmillä paikkakunnilla.

Lähteet

http://www.elainlaakariin.fi/kissan-rokotukset/
http://www.incat.fi/Kissatietoa/Terveys/kissanrokotukset.aspx
http://www.evira.fi/

Jaa kavereille: on Twitter on Facebook on Google+