Eläinkaupoissa ja markettien hyllyillä on valittavana kymmeniä erilaisia ja erihintaisia kissanhiekkoja. Puupohjainen, savesta tehty paakkuuntuva vai kirkas silikaattihelmi? Isorakeinen vai hienojakoinen? Mikä kissanhiekka on parasta?

Kysymykseen ei välttämättä löydy yksiselitteistä oikeaa vastausta, mutta tämän oppaan avulla onnistut helpommin valitsemaan omalle kissallesi parhaiten sopivan hiekan.

Kissanhiekan historia

Kaupallisen kissanhiekan historia juontaa juurensa toisen maailmansodan aikoihin, kun hankalalle ja sotkevalle hiekalle, sahajauholle ja tuhkalle haettiin parempaa vastinetta.

Kissanhiekan keksijänä pidetään Edward Lowe -nimistä amerikkalaista yrittäjää, joka keksi käyttää nestettä hyvin imeviä savimineraaleja kissanhiekkana vuonna 1947. Kissanhiekasta tuli suuri menestys ja nykyään markkinoilla on saatavilla satoja erilaisia tuotteita.

Paakkuuntuva kissanhiekka

Paakkuuntuva kissanhiekka valmistetaan yleensä luonnonsavesta, bentoniitista. Joissakin valmisteissa mukana saattaa olla kvartsia ja piin yhdisteitä sekä erilaisia hajusteita tai talkkia.

Paakkuuntuvan kissanhiekan suurin etu on nimensä mukaisesti paakkuuntuvuus, eli pissa muodostaa selviä paakkuja, jotka on helppo poimia hiekasta kissanhiekkalapiolla. Hiekkalaatikko säilyy puhtaana pidempään, eikä sitä tarvitse vaihtaa yhtä usein kuin paakkuuntumatonta hiekkaa.

Käytyään hiekkalaatikolla kissan tassuihin jää helposti hiekkaa, mistä se kulkeutuu muualle taloon tai huoneistoon. Hiekan kulkeutumista voi minimoida edusmaton avulla. Ahkera hiekan peittäjä saa kuopsuttaessan hiekan myös lentämään kaaressa pois laatikosta. Kannellinen tai reunallinen hiekkalaatikko sopiikin parhaiten aktiivisten peittäjien vessaksi.

Paakkuuntuva savipohjainen kissanhiekka hävitetään sekajätteen mukana. Sitä ei pidä laittaa biojätteeseen, koska se on mineraalipohjaista eikä se varsinaisesti kompostoidu. Kissanhiekkaa ei myöskään tule laittaa viemäriin, koska paakut saattavat tukkia putkiston.

Paakkuuntuvalla kissanhiekalla täytetystä hiekkalaatikosta siivotaan jätökset erityisellä siivilämäisellä kissanhiekkalapiolla päivittäin. Samalla olisi hyvä lisätä puhdasta hiekkaa laatikkoon. Kissanhiekkalaadusta, hiekan määrästä ja hiekan likaantumisesta riippuen hiekat kannattaa vaihtaa kokonaan n. 4 viikon välein. Samalla hiekkalaatikko pestään esim. astianpesuaineella tai kissanvessan pesuaineella. Kissa ei asioi mielellään likaisissa hiekoissa ja protestoi varmasti, jos laatikon puhtautta laiminlyödään.

Savipohjaisen, paakkuuntuvan kissanhiekan terveysriskit

Bentoniitti laajenee kastuessaan jopa kymmenkertaiseksi. Paakkuuntuvan kissanhiekan on joidenkin kertomusten mukaan epäilty aiheuttavan kissoille suolistotukoksia syötynä (erityisesti pentukissat saattavat syödä hiekkaa), mutta tätä tukevia tutkimustuloksia ei ole julkistettu.

Bentoniittia sisältävää hiekkaa on käytössä miljoonissa kotitalouksissa ympäri maailmaa, eikä sitä ole todettu käytössä ihmisille eikä eläimille vaaralliseksi. Jos kuitenkin hiekan käyttö epäilyttää, on tarjolla turvallisempia, 100% kasviperäisiä mm. maissista valmistettuja paakkuuntuvia kissanhiekkoja.

	Sitoo tehokkaasti virtsaa paakkuihin
	Hyvä saatavuus
	Riittoisuuden takia edullinen
	Mahdollinen suolistotukosriski etenkin pentukissoilla
	Savipöly saattaa aiheuttaa hengitystievaivoja
	Epäekologista, ei maadu
	Kissanhiekka kulkee helposti tassuissa kissan mukana pois laatikosta

Suosittelemme näitä paakkuuntuvia kissanhiekkoja:

 

Paakkuntumaton kissanhiekka

Kuten paakkuuntuvat kissanhiekatkin, yleisimmät paakkuuntumattomat kissanhiekat ovat savipohjaisia. Kaikki kissat eivät välttämättä pidä paakkuuntuvista kissanhiekoista, joten paakkuuntumaton saattaa tällöin olla hyvä vaihtoehto.

Paakkuuntumatonkin kissanhiekka kulkee helposti kissan tassuissa pois laatikosta. Hiekkalaatikon viereen laitettu edusmatto vähentää sotkua ja hiekan kulkeutumista.

Paakkuuntumaton kissanhiekka pitää vaihtaa kokonaan n. viikon välein, eli huomattavasti useammin kuin paakkuuntuva hiekka.

Savipohjaisen, paakkuuntumattoman kissanhiekan terveysriskit

Paakkuuntumatonta hiekkaa pidetään turvallisempana vaihtoehtona etenkin pentukissoilla, koska paakkuuntuvan hiekan arvellaan aiheuttavan syötynä suolitukoksia. Toiset savipohjaiset kissanhiekat pölyävät kuitenkin paljon, jolloin hiekkapöly saattaa kulkeutua kissan tai ihmisen keuhkoihin. Eläinten käyttäytymiseen erikoistunut tohtori Peter Borchelt on todennut kliinissä kokeissa yhteyden savipohjaisten kissanhiekkojen sisältämän silikaattipölyn ja kissojen hengitystiesairauksien välillä yhteyden. Tutkimustietoa on kuitenkin aivan liian vähän, joten savipohjaista kissanhiekkaa pidetään yleisesti ottaen turvallisena.

	Sitoo melko tehokkaasti virtsaa
	Hyvä saatavuus
	Sopii myös pentukissoille
	Savipöly saattaa aiheuttaa hengitystievaivoja
	Epäekologista, ei maadu
	Kissanhiekka kulkee helposti tassuissa kissan mukana pois laatikosta

Suosittelemme näitä paakkuuntumattomia kissanhiekkoja:

 

Silikaattinen kissanhiekka

Natriumsilikaatista (silikageeli, käytetään mm. kosteudenpoistajina lääkepakkauksissa) tehty kissanhiekka on erittäin imukykyistä ja estää kissan virtsan hajun tehokkaasti.

Vaikka hiekka on tavallista savipohjaista hiekkaa kalliimpaa, sitä tarvitsee vaihtaa harvemmin.

Vaivattomien silikaattisten kissanhiekkojen haittapuolena on mahdolliset terveyshaitat, mikäli hiekkaa joutuu kissan elimistöön.

	Sitoo äärimmäisen tehokkaasti virtsaa
	Helppokäyttöinen, laatikko pysyy pitkään puhtaana
	Riittoisa
	Saatavuus etenkin pienemmissä marketeissa heikkoa
	Kallis hinta
	Epäekologista, ei maadu
	Mahdolliset terveysriskit syötynä

Suosittelemme näitä silikaattisia kissanhiekkoja:

 

Ekologinen kissanhiekka

Puupohjaiset kissankuivikkeet ovat eloperäistä materiaalia ja ne voidaan lajitella biojätteeseen, kun jätökset on korjattu wc-pönttöön tai sekajätteeseen. Kasviperäiset, ekologiset kissanhiekat ovat ympäristöystävällisyyden lisäksi myös turvallisempia, mikäli kissa sattuisi saamaan niitä suolistoonsa.

Puupohjaiseen kissanhiekkaan vaihtaminen voi kuitenkin olla työlästä tai mahdotonta, jos kissa on jo oppinut tekemään tarpeensa toisenlaiseen hiekkaan.

Lämmityspelletit ovat suosittuja niiden edullisen hinnan takia. Puupellettien käyttöä helpottaa suuresti niille erikseen suunniteltu hiekkalaatikko, missä on kahden pohjan välissä ritilä.  Pelletit hajoavat virtsan kanssa sahajauhoksi, joka putoaa ritilän läpi astiaan. Astia on tyhjennettävä päivittäin, jotta laatikko pysyy hajuttomana. Pellettivessan voi tehdä myös itse Savon eläinsuojelu ry:n ohjeiden mukaan.

Eräät kissat tekevät tarpeensa mielellään jopa sanomalehtisilppuun, jolloin hesarin saa edullisesti jatkokäyttöön lukemisen jälkeen. Sanomalehti imee virtsan hyvin, mutta ei peitä hajua yhtä hyvin kuin kaupalliset tuotteet ja laatikko pitää pestä tyhjennyksen yhteydessä.

	Ekologinen vaihtoehto, maatuu biojätteen mukana
	Edullisia vaihtoehtoja (lämmityspelletit, sanomalehti)
	Ei samanlaista suolistotukosvaaraa kuin paakkuuntuvassa savessa
	Kaikki kissat eivät suostu käymään
	Vaatii päivittäistä puhdistamista
	Pelletit toimivat parhaiten erillisessä, niille tarkoitetussa vessassa

Suosittelemme näitä ekologisia kissanhiekkoja:

 

WC-pöntölle kouluttaminen

Edullisin, mutta samalla myös työläin keino päästä eroon sisäkissan jätöksistä on opettaa kissa vessapöntölle. Opetus tapahtuu vaiheittain ja vaatii paljon kärsivällisyyttä ja aikaa. Toiset kissat oppivat WC-käynnit nopeammin, toiset hitaammin eivätkä kaikki kissat suostu välttämättä koskaan tekemään tarpeitaan pöntöllä.

	Ekologista, ei ylimääräistä jätettä
	Vaivaton, ei vaadi puhdistamista
	Käytössä edullisin vaihtoehto
	Koulutus haastavaa, ei onnistu kaikilla kissoilla
	Koulutus vaatii paljon kärsivällisyyttä ja aikaa
	Koulutuksen aikana kissa saattaa tehdä tarpeensa vääriin paikkoihin

 

Kissan WC-koulutus

Mikä on paras kissanhiekka?

Vuonna 1990 tohtori Peter Borchelt teki kolme 10 päivää kestävää koetta, missä vertailtiin 14 kaupallista kissanhiekkaa, maa-ainesta sekoitettuna savipohjaiseen kissanhiekkaan sekä tavallista lasten hiekkalaatikkohiekkaa. Testin tuloksena kissat valitsivat  hienojakoisen paakkuntuvan kissanhiekan kaksi kertaa niin usein kuin minkään muun kissanhiekan. Suurin syy valinnalle vaikutti olevan hiekan rakenne.

Jokaisessa kissanhiekkatyypissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Kaikki hiekat eivät miellytä kaikkia kissoja (eivätkä kaikkia kissanomistajia). Toisille pölyyntymättömyys ja vaivattomuus ovat tärkeitä kriteerejä, toinen arvostaa ekologisuutta tai edullista hintaa. Yhteen kissanhiekkamerkkiin tottunut kissa saattaa kieltäytyä uudesta merkistä, toinen kissa taas tekee tarpeensa mielellään vaikka sanomalehdelle.

Koska kaikki tapaukset ovat yksilöllisiä, ei kysymykseen parhaasta kissanhiekasta voi olla yhtä vastausta.

Mitä kissanhiekkaa Kissanhoito.orgin Facebook -tykkääjät käyttävät?

Kysyimme Facebook-sivuillamme kysymyksen: Mikä on paras kissanhiekka? Vastauksia tuli yhteensä 130.

Yksittäisistä vastauksista suosituin oli selkeästi puupohjainen kissanhiekka 35:llä äänellä, paakkuuntuvat hiekkamerkit saivat myös tasaisesti kannatusta. Olipa yhden vastaajan kissa oppinut jopa tekemään tarpeensa WC-pöntöllä, hienoa!

 

Lähteet

http://www.hsy.fi/jatehuolto/jatteiden_lajittelu/Sivut/default.aspx
http://www.aspca.org/pet-care/cat-care/cat-litter.aspx
http://www.animalwellnessmagazine.com/?articles=is-clay-litter-harming-your-cat

Jaa kavereille: on Twitter on Facebook on Google+