(c) chatblanc1
Kissan kynnet kasvavat jatkuvasti ja kissalla on luontainen tarve lyhentää ja teroittaa kynsiä raapimalla. Kissa merkitsee tällä tavalla myös reviiriään.
Luonnossa kissa iskee kyntensä puun runkoon, kerrostaloasunnossa uhriksi saattaa joutua mummon perintösohva tai olohuoneen kallis matto.
Tarjoa vaihtoehto
Helpoin tapa suojata huonekalut on tarjota kissalle toinen paikka kynsimiseen. Eläinkaupoista saa erilaisia kiipeilypuita, joiden jalat on päällystetty narulla tai vastaavalla karhealla materiaalilla.
Kiipeilypuu tarjoaa kaupanpäälle mukavan leikkipaikan ja aktiviteettia sisäkissalle. Tarjolla on myös yksittäisiä raapimislautoja ja pylväitä, jotka ajavat saman tarkoituksen.
Taitava nikkari rakentaa kiipeilypuun tai raapimislaudan sisal-narusta, parista laudanpätkästä tai vaikkapa kokolattiamatosta.
Myös ulkoa löytynyt sopivan kokoinen puunrunko kelpaa hyvin. Jotta pahimmalta sotkulta vältytään, kannattaa irtokaarna ensin poistaa ja puu puhdistaa huolellisesti mahdollisista hyönteisistä ja tuholaisista.
Raapimispuu kannattaa sijoittaa lähelle ”väärää” raapimispaikkaa, mielellään keskeiselle paikalle, missä kissa pääsee toteuttamaan reviirinmerkkausviettiään. Kannattaa myös kokeilla eri sijainteja, mikäli kissa ei suostu puuta käyttämään.
Opeta kissa käyttämään uutta raapimispuuta kantamalla kissa sen luokse ja asettamalla tassut kevyesti oikeaan paikkaan. Jotkut kissat saattavat kuitenkin kokea tällaisen ohjaamisen nöyryyttäväksi, ja oppivat paremmin saadessaan itse rauhassa tutustua uuteen raapimispaikkaan. Voit lisäksi kokeilla hieroa kissanminttua raapimispuuhun, siitä tulee paljon kiinnostavampi niille kissoille joihin kissanminttu vaikuttaa.
Kouluta pois pahoilta tavoilta
Vaikka kissa ei ole yhtä helposti koulutettavissa kuin koira, on pahoja tapoja mahdollista kitkeä pois. Kun kissa raapii väärää paikkaa, sano terävästi ”EI!” ja kanna kissa raapimispuun luokse.
Koulutuksen ydin on johdonmukaisuus ja toisto. Mikäli ongelmaa ei saada tällä tavalla korjattua, voidaan turvautua apuvälineisiin.
Apuvälineitä koulutukseen – ”keppi” ja porkkana
Kissaa ei voi eikä saa kouluttaa rankaisemalla. Kissaa ei saa lyödä tai satuttaa missään tilanteessa. Sohvan kulmaan voi kuitenkin yrittää yhdistää epämiellyttäviä assosiaatioita esim. ruiskuttamalla sumutinpullosta vähän vettä kissan raapiessa sitä. Alumiinifolio ja kaksipuolinenteippi tuntuvat kissan tassuissa ikävältä, ja saattavat siten toimia sohvan kulman suojaamisessa.
Tärkeää on, että kissa ei huomaa, että sinä olet sumutuksen takana. Assosiaation on kytkeydyttävä väärään tekoon ja paikkaan, ei sinuun tai sumutuspulloon.
Vastaavasti kissa tulisi palkita hyvästä teosta namipalalla. Palkitseminen on usein paljon tehokkaampaa ja tietenkin miellyttävämpää kuin rankaisu.
Lue täältä lisää kissan koulutuksesta.
Suojaa huonekalut, leikkaa kynnet
Uuden sohvan hankintaa ei kannata ajoittaa yhteen uuden kissan hankinnan kanssa. Voit yrittää suojata arvokkaimmat huonekalut esim. muovilla kunnes kissa on oppinut raapimaan oikeaa paikkaa. Eläinkaupoista on saatavilla myös suihkeita, jotka haisevat epämiellyttävältä kissan mielestä ja pitävät kissan loitolla väärästä raapimispaikasta.
Toinen suojautumiskeino on lyhentää kissan kynnet. Koska sisäkissan kynnet eivät kulu yhtä nopeasti kuin ulkokissalla, olisi raapimispuun lisäksi hyvä lyhentää kissan kynsiä säännöllisesti siihen tarkoitetuilla kissan kynsisaksilla. Tällöin kissa ei tee yhtä paljon vahinkoa kuin pitkillä kynsillä.
Lue täältä lisää kissan kynsien leikkaamisesta.
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
- Kissan tarvikkeet
Kissan tarvikkeisiin ei kulu suuria summia rahaa, mutta nämä perustarvikkeet tulisi löytyä jokaisesta kissakodista.
- Kissan kynsien leikkaus
Kissan kynnet kasvavat jatkuvasti, ja liian pitkät kynnet takertuvat kaikkialle ja ovat vaaralliset leikeissä. Lue ohjeet kynsien leikkaamiseen!
Kissa merkitsee reviirinsä hajumerkeillä. Yleisimmät tavat ovat puskeminen ja pintojen raapiminen. Hajumerkkejä jää ihon rauhasista. Raapimalla kynsistä toki irtoaa myös kuollut, liuskottuva pintaosa mutta raapimisen tärkein syy on reviirin merkitseminen. Kynnet eivät siis teroitu tai lyhene kissan raapiessa eikä se ole raapimisen päätarkoitus.
Kissa jättää raapimajälkiä reviirinsä eri alueiden rajoille eikä raapiminen siis ole ”paha tapa”. Huonekaluja ja muita pintoja voi säästää asettamalla raapimapuun mahdollisimman lähelle sitä paikkaa mitä kissa haluaa raapia.
Kiitos kommentistasi, olet aivan oikeassa, tekstiä täsmennetty tuon reviirin merkitsemisen osalta. Jossain tietolähteissä mainitaan raapiminen myös tehokkaaksi venyttelytavaksi 🙂 Vaikka raapiminen ei kissalle ole tarkoituksellinen paha tapa, on se sohvastaan pitävän ihmisen näkökulmasta sellainen ja ohjattavissa koulutuksen avulla vähemmän haitalliseen paikkaan (raapimapuu).